versoja

Ollaan Seljankukan kanssa ryhdytty pihahommiin. Minä haravoin ja lapioin viimeisiä lumia pois. Selja auttaa syömällä lunta minkä kerkiää. No häviäähän se niinkin..On se vaan jotenkin ihmeellistä aina pitkän talven jälkeen, kun joka paikasta työntyy erilaisia kasvien versoja!

ONNEKSI

Seljankukkanen aloitti päivähoidon muutama päivä sitten ja minä työnteon. Ensimmäinen päivä sujui hyvin kumpaisellakin, mutta toisena ja kolmantena päivänä äidillä oli kova ikävä. ONNEKSI hoitopäiviä on vain kolme viikossa ja ONNEKSI työ liittyy puutarhaan ja lapsiin.
Työnteon lomassa sattui silmään ihana tekstinpätkä:

"Ja sumuisen aamun koitteessa he kaikki juoksivat puutarhaan. Itäisen taivaan ruusunpunainen kajastus ennusti hienoa elokuun päivää.
Se oli kuin uusi portti, joka johti Uskomattomaan, Mahdolliseen, uuteen päivään, jolloin saattaa tapahtua mitä tahansa, ellei kellään ole mitään sitä vastaan."

(Tove Jansson: Muumipapan urotyöt)

Kasvuhuone

Täällä on ollut hetken hiljaista pääsiäislomasta johtuen. Tiputanssit tanssittiin ja suklaamunat hotkittiin Kuusamon maisemissa. Sillä aikaa kevät oli tullut meidän pihalle. Lumikinokset ovat pienentyneet puolella ja nurmikkoakin on näkyvissä ja mikä parasta, sieltä täältä nousee sinnikkäitä lumikelloja!
Mielessä (ja useiden lehtien sivuilla) on lähiviikkoina pyörinyt kasvihuone. Tai oikeastaan ajattelen sitä kasvuhuoneena, jossa voi kasvien lisäksi itse kasvaa, ihmetellä, pohdiskella, nauttia, unelmoida ja touhuta.
Parasta olisi tietysti jos osaisi kasata kasvihuonen itse ja käyttäisi materiaalina niitä aikaisemminkin mainittuja vanhoja ikkunoita. Alla ihana esimerkki!

Kuva: www. rakennusmaailma.fi

Valmiina ostaminen saattaisi olla nopeampi ja vaivattomampi vaihtoehto, mutta sitten ei tietysti saisi juuri sellaista kuin haluaa. Toisaalta nämä Kekkilän lanseeraamat vihervajat ovat aivan mahtavia. Ne ovat osa Kekkilän palkittua Koti & piha sarjaa, jonka teemana on luonnollisen lähiruuan kasvattamiseen kannustava keittiöpuutarha. Ja muuten valmistettu suomalalaisesta puusta!



kuvat: Kekkilä

PALSTA

Moiks ja muisk, käväistiin tänään ihanassa valokuvanäyttelyssä Galleria Hippolytessä. Sanni Seppo on kuvannut ja haastatellut palstaviljelijöitä vuodesta 2004 ja luonnehtii palstaviljelijöitä ihan omaksi rodukseen :)
Näyttely on viimeistä päivää sunnuntaina, että vielä kerkiää, suosittelen lämpimästi!
Sanni Seppo on muuten kirjoittanut yhdessä Rita Kovalaisen kanssa mahtavan kirjan Puiden kansa.

Alku&juuri

Tänään aurinkoisessa säässä vihdoin kurvailtiin Seljan kanssa ostoksille Alkuun&juureen ja sieltähän löytyi kaikkea mitä voi kuvitella, ihastuttava pikku puoti! Nyt on siis alku kasvimaalle ja pian toivottavasti myös juuri (muukin kun rikkaruohon juuri..).

Nimetön puutarhatonttu...

En ole kauhean suuri puutarhatonttujen fani, mutta yksi sellainen meillä kuitenkin on (kiitos S!) ja kai se jokaisessa talossa täytyykin yksi tonttua hiipiä. Eilen Seljan kanssa pulkkaillessa huomattiin, että puutarhatontturaukka oli jäänyt viettämään talvea lumihangen keskelle ja mikä huolestuttavinta, en ole edes antanut sille nimeä. Saa nähdä miten tulevan kasvimaan käy, kun puutarhatonttua on kohdeltu näin kaltoin.
Kaiveltiin tietysti Seljan kanssa puutarhatonttu esiin ja nyt pitäisi keksiä tälle alla poseeravalle velmulle nimi. Onko ehdotuksia?

Hrrr, tänään oli niin kylmä aamulla. Noi lumikasat ei sula ikinä tällä menolla..
Onneksi minulla on täällä kotona varma keväänmerkki, nimittäin rakas pelargoniani, josta otin niitä pistokkaitakin, on alkanut kukkimaan!

Avokadon siemen sai vielä yhden mahdollisuuden, siirsin sen valoisammalle ikkunalaudalle ja jätin oman onnensa nojaan. Suuntasin ajatukset sen sijaan uuteen kiinnostavaan kohteeseen. Ostin nimittäin elämäni ensimmäisen orkidean niihin täysin lumoutuneen ystäväni innostamana. Katsotaan miten tämän kaunokaisen kanssa käy. Orkideoiden maailma on minulle aivan vieras, joten vinkkejä otetaan vastaan. Orkidean ostoreissulla tarttui mukaan myös uusi kirja Seljankukkaselle "Luiseva puiseva leijona". Minulle on pienenä luettu tämä ihana kirja noin miljoona kertaa! Harmi vaan, että tässä uudessa painoksessa kuvat eivät ole niin kivat, kun siinä vanhassa. Tai sitten aika on kullannut muistot :)